Valmiussuunnitelmia kehitetään Savonlinnan harjoituksen pohjalta – varautuminen on myös jokaisen kansalaisen velvollisuus

Savonlinnassa testattiin valmius- ja evakuointikeskuksen perustamista Kellarpellon koululle. Harjoitus järjestettiin yhteistyössä Savonlinnan kaupungin ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen kesken. Harjoituksesta saatujen kokemusten pohjalta sekä kaupunki että pelastuslaitos päivittävät omia valmiussuunnitelmiaan. Mahdollisten häiriötilanteiden varalta on muistettava, että viranomaistoimenpiteiden lisäksi myös kansalaisten omatoiminen varautuminen on tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Kansalaisilla tulisi olla kyky selvitä 72 tuntia kotonaan esimerkiksi sähkön- ja vedenjakelun häiriötilanteissa.

Harjoituksessa perustettiin 15. kesäkuuta valmius- ja evakuointikeskus Kellarpellon koululle. Etelä-Savon pelastuslaitos koordinoi harjoitusta ja Savonlinnan kaupungin valmiusryhmä vastasi käytännön järjestelyistä. Tavoitteena oli käytännön harjoituksen kautta saada oppeja Etelä-Savon valmius- ja evakuointikeskusmallin kehittämiseksi sekä harjoitella eri toimijoiden tehtäviä ja vastuita keskusten perustamisessa ja evakuointitilanteessa. Lisäksi harjoiteltiin karttaharjoituksena väestönsuojien käyttökuntoon laittamisen prosessia sekä toimintaa erilaisissa onnettomuus- ja hätätilanteissa.​

Osana harjoitusta toteutettiin myös väestön evakuointi.​

  • Evakuoitavina asukkaina harjoituksessamme oli senioreita, joilta saimme hyviä ehdotuksia valmius- ja evakuointikeskusmallin parantamiseksi. Kehittämiskohteiksi nostettiin esimerkiksi ennakkotiedottaminen ja jatkuvan tilannekuvan ylläpito niin, että se tavoittaisi kaikki ihmiset valmius- ja evakuointikeskuksessa. Kehuja saimme viranomaisten avoimesta ja selkeästä tavasta viestiä ja toimia rauhallisesti tilanteen aikana, kertoo valmiusharjoituksen johtaja, Etelä-Savon pelastuslaitoksen vs. valmiussuunnittelija Teemu Matilainen.

Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat tarvittaessa evakuoida eli siirtää väestöä normaaliajan häiriö- ja onnettomuustilanteissa tai poikkeusoloissa, jos väestöä ei kyetä muilla tavoin suojaamaan. Pelastuslaitos käynnistää ja organisoi tarvittaessa evakuointien toteutuksen yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa.

Väestöä suojataan sotilaallisen uhkan lisäksi esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilyvaaratilanteissa. Tällöin ensisijainen suojautumistapa on yleensä rakennuksen sisälle suojautuminen. Poikkeusoloissa suojautumista varten taloyhtiöissä, työpaikoilla, kouluissa ja laitoksissa on omat väestönsuojansa. Pientaloissa suojaudutaan yleensä omaan kotiin, mutta tarvittaessa alueen väestönsuojia otetaan myös yhteiskäyttöön. Mahdollisten häiriötilanteiden, kuten sähkön- ja vedenjakelukatkojen, varalta jokaisen tulisi selvitä kotonaan vähintään 72 tuntia.

Ohjeita omatoimiseen varautumiseen

Jatkossa kuntien valmius- ja evakuointikeskukset tulevat olemaan osa väestönsuojelun kokonaisuutta. Asukkaiden turvallisuuden varmistamiseksi niiden sijainneista kerrotaan vasta, jos evakuointitilanteeseen päädyttäisiin.

  • Käytännössä suurin osa asukkaista evakuoituisi omatoimisesti ja vain pieni osa, eli ne, jotka eivät kykenisi poistumaan itse, evakuoitaisiin valmius- ja evakuointikeskuksen kautta, huomauttaa Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Mahdollisessa onnettomuus- tai kriisitilanteessa viranomaiset ohjeistavat aina asukkaita kaikkien mahdollisten käytössä olevien tiedotuskanavien kautta, kuinka heidän tulee toimia.

Lisätietoa väestönsuojelusta