Väestönsuojat ovat vain yksi osa väestönsuojelun kokonaisuutta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on horjuttanut meidän kaikkien turvallisuudentunnetta. Olemme viime aikoina saaneet lukuisia puheluita huolestuneilta asukkailta, jotka kyselevät missä oma väestönsuoja on, missä yleinen suoja on ja mitä tehdä, jos väestönsuojaa ei olekaan.

Väestönsuojien ja suojapaikkojen lukumäärien sijaan on hyvä tiedostaa, että väestönsuojat ovat vain yksi osa väestönsuojelua. Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat myös evakuoida eli siirtää väestöä. Evakuoinnit toteutetaan vain, jos väestöä ei kyetä muilla tavoin suojaamaan.

Väestöä suojataan myös normaaliolojen häiriötilanteissa esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilyvaaratilanteissa. Tällöin suojautumistapa on rakennuksen sisälle suojautuminen.

Myös väestön varoittaminen on osa väestön suojaamista. Väestöhälyttimillä annetaan varoitus uhasta, joka edellyttää ihmisten suojaamista sisätiloihin. Väestöhälyttimillä annettavaa varoitusta täydennetään radiossa ja televisiossa välitettävällä vaaratiedotteella. Vaaratiedotteen saa myös 112-sovelluksen kautta.

Kansalaisten omatoiminen varautuminen on tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Kansalaisilla tulisi olla kyky selvitä 72 tuntia kotonaan erilaisissa häiriötilanteissa esimerkiksi sähkön- ja vedenjakelun häiriötilanteissa.

Väestönsuojia käytettäisiin sotilaallisen uhkan aikana

Väestönsuoja on ensisijaisesti tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Suurin osa väestönsuojista sijaitsee erilaisissa kiinteistöissä, taloyhtiöissä, työpaikoilla ja laitoksissa, ja niistä vastaa kiinteistönomistaja. Normaalioloissa väestönsuoja on yleensä harrastustilana, varastona tai jossain muussa käytössä. Väestönsuojan rakentamisvelvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan. Kaikissa kiinteistöissä ei ole siksi väestönsuojan rakentamisvelvoitetta. Säädökset ovat myös vaihdelleet aikojen saatossa.

  • Yhteiset suojat tai talon suojat ovat taloyhtiöiden tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattuja suojia.
  • Yleiset suojat ovat yleisessä käytössä ja tarkoitettu suojaksi lähinnä liikkuvalle väestölle, mutta mahdollisesti myös heille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla.
  • Lisäksi voi olla mm. johtokeskussuojia ja laitesuojia
  • Monilla alueilla ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja he suojautuvat tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin.

Väestönsuoja suojaa räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä, kun se on asetettu sulku- tai suodatustilaan. Väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö siirretään ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle.

Milloin väestönsuojaa käytetään?

Väestönsuoja on tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Kun tilanne edellyttää väestönsuojien käyttökuntoon laittamista, asiasta tulee viranomaismääräys. Suojat on laitettava käyttö- ja suojautumiskuntoon viimeistään 72 tunnin kuluessa määräyksestä, minkä jälkeen ihmiset voivat siirtyä niihin. Väestönsuoja ei anna suojaa ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta, ellei suojaa ole valmisteltu sulku- tai suodatustilaan. Siksi yllättävän kaasuvaaran aikana ei siis pidä mennä väestönsuojaan, vaan täytyy suojautua muihin sisätiloihin ja sulkea ilmanvaihto.

Kuinka väestönsuojaa pidetään kunnossa?

Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojan laitteiden määräaikaistarkastus tulee tehdä vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden toimintakunnosta on huolehdittava valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. On suositeltavaa vuosittain koekäyttää väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto, avata ja sulkea ylipaine- ja padotusventtiilit, tarkastaa tiivisteiden kunto sekä tarkastaa väestönsuojelumateriaali.

Ohjevideo väestönsuojasta vastaavalle

Miten väestönsuoja otetaan käyttöön?

Kun viranomaiset määräävät, että väestönsuojat on otettava käyttöön, asukkaat tai kiinteistön muut käyttäjät tyhjentävät suojan ja valmistelevat suojan käyttökuntoon etukäteen nimetyn väestönsuojan hoitajan opastuksella. Kaikki väestönsuojan aukot, myös normaaliajan ilmanvaihtoaukot, suljetaan, valmistellaan suojan ilmanvaihtolaitteisto käyttökuntoon sekä varmistetaan, että ilmanottoputki on maan pinnalla ja ilma kulkee ilmanvaihtolaitteistoon. Lisäksi kootaan suojateltta ja kuivakäymälät, täytetään vesisäiliöt sekä opastetaan suojaan tulijoita, mitä henkilökohtaisia tarvikkeita jokainen tuo itse suojaan.

Mitä jokainen itse huolehtii suojautuessaan?

Suojautumistilanteissa jokaisen tulee itse huolehtia mukaan omaan käyttöön elintarvikkeita 2–3 vuorokauden tarvetta varten, juomaa, henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta), taskulamppu ja paristoja. Lisäksi mukaan voi ottaa ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä) sekä tarvittaessa korvatulpat. Lemmikkieläimet suojataan sisälle asuntoihin.

Kuinka pitkään väestönsuojassa voi olla?

Jokainen suoja on mitoitettu tietylle määrälle henkilöitä, joka määräytyy sen neliöiden ja suojan ilmamäärän mukaisesti. Väestönsuoja on kuitenkin suunniteltu siten, että siellä voi oleskella tarvittaessa muutamia päiviä. Todennäköisesti sodan kaltaisessa tilanteessa suojia käytettäisiin esimerkiksi yöpymiseen sekä lyhytkestoisiin suojautumisiin. Viranomaiset antavat tällöin suojautumista koskevat ohjeet.

Miten toimitaan säteilyvaaratilanteissa?

Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti koko maan kattavalla säteilyvalvontaverkostolla. Säteilytilanteen muutokset havaitaan välittömästi. Viranomaiset tiedottavat säteilyn pienistäkin muutoksista viivytyksettä tiedotusvälineissä. Säteilyvaaratilanteesta varoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja lisäksi tilanteesta tiedotetaan ja annetaan ohjeita toistuvasti tiedotusvälineissä.

Sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä ydinvoimalaitosonnettomuudessa kaikilla niillä alueilla, jotka ovat yli 20–30 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Joditabletit suojaavat kilpirauhasta radioaktiiviselta jodilta. Ne eivät kuitenkaan suojaa ulkoiselta säteilyltä tai muilta radioaktiivisilta aineilta, joten siksi sisälle suojautuminen on tärkeintä. Joditabletti otetaan vain viranomaisten kehotuksesta. Jodille allergisen henkilön ei pidä nauttia joditabletteja, vaan suojautua muutoin tehokkaasti sisätiloihin.


Viranomaiset varautuvat väestönsuojeluun osana päivittäistoimintaa ja edellytykset tehokkaalle väestönsuojelutoiminnalle on luotu jo normaalioloissa varautumisella, suunnitelmilla, harjoituksilla sekä toiminnan yhteensovittamisella.