Savonlinnan valmiusharjoitus pidetään 15.6.

Savonlinnan kaupunki järjestää yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa Savonlinnassa valmiusharjoituksen 15.6. Harjoituksessa testataan valmius- ja evakuointikeskuksen perustamista ja harjoituksessa mukana olevien ihmisten evakuoimista Kellarpellon koululla. Nyt toteutettava harjoitus on jatkoa edelliselle, vuonna 2017 järjestetylle evakuointiharjoitukselle, jossa varauduttiin vastaanottamaan Savonlinnaan muualta evakuoitavia.

Varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on kaupungin ja viranomaisten normaalia ja lakisääteistä toimintaa. Varautumista myös harjoitellaan säännöllisesti. Uutta Etelä-Savon valmiuskeskusmallia testataan nyt ensimmäistä kertaa Savonlinnassa.

Valmius- ja evakuointikeskus voidaan joutua perustamaan esimerkiksi erilaisten sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien häiriöiden ja kuntalaisten suojaamiseen liittyvien tarpeiden vuoksi. Laajamittaisessa maastopalossa evakuointikeskus voi huolehtia pelastushenkilöstön huoltotarpeesta tai toimia kodistaan pois joutuneiden asukkaiden väliaikaisena asuin- tai turvapaikkana.

– Keskuksen perustaminen ei tarkoita uuden fyysisen tilan rakentamista, vaan olemassa olevien tilojen soveltamista keskuksen tarpeisiin, Etelä-Savon pelastuslaitoksen vs. pelastusjohtaja Tuomo Halmeslahti kertoo.

Keskuksen tulee olla energiaomavarainen vähintään 72 tuntia ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. Onnettomuustilanteessa keskuksen toiminta pitää voida aloittaa 3–4 tunnin kuluessa ja 12 tunnin kuluessa sen tulisi toimia jo täydessä laajuudessa,

– Harjoituksen tarkoituksena on kehittää myös eri viranomaisten välistä yhteistyötä ja toimintakykyä valmiussuunnittelussa ja väestönsuojelussa, kertoo Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat tarvittaessa evakuoida eli siirtää väestöä normaaliajan häiriö- ja onnettomuustilanteissa tai poikkeusoloissa, jos väestöä ei kyetä muilla tavoin suojaamaan. Pelastuslaitos käynnistää tarvittaessa evakuointien toteutuksen yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Väestöä suojataan sotilaallisen uhkan lisäksi esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilyvaaratilanteissa. Tällöin ensisijainen suojautumistapa on yleensä rakennuksen sisälle suojautuminen. Poikkeusoloissa suojautumista varten taloyhtiöissä, työpaikoilla, kouluissa ja laitoksissa on omat väestönsuojansa. Pientaloissa suojaudutaan yleensä omaan kotiin.

Jatkossa kuntien valmius- ja evakuointikeskukset tulevat olemaan osa väestönsuojelun kokonaisuutta. Asukkaiden turvallisuuden varmistamiseksi niiden sijainneista kerrotaan vasta, jos evakuointitilanteeseen päädyttäisiin. Mahdollisessa onnettomuus- tai kriisitilanteessa viranomaiset ohjeistavat aina asukkaita, kuinka heidän tulee toimia.