Korkein hallinto-oikeus tulkitsi palomestarin varallaolon työajaksi – varallaolokäytäntöjä on sittemmin muutettu

Korkein hallinto-oikeus on todennut, että Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestarin Rantasalmen paloasemalla yksikönjohtajana suorittamaa varallaoloa on pidettävä työaikana. Samalla korkein hallinto-oikeus kumosi aiemmin tehdyn hallinto-oikeuden päätöksen sekä Etelä-Savon pelastuslautakunnan ja Mikkelin kaupungin pelastusjohtajan päätökset.

Mikkelin kaupunki velvoitetaan maksamaan Rantasalmen paloasemalla toimineelle palomestarille kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia ajalta 1.5.2013–28.8.2015 vaaditut 51 428,06 euroa.

Varallaoloajan tulkinnanvaraisuudesta kertoo hallinto-oikeuden päätöksen kumoaminen ja se, että Suomessa ja EU-tasolla on viime vuosina tullut paljon uutta oikeuskäytäntöä varallaoloon liittyen. Esimerkiksi tällä viikolla työtuomioistuimen päätöksen mukaan Pohjois-Savon pelastuslaitos joutuu maksamaan 1,25 miljoonaa euroa varallaolokorvauksia viidelle työntekijälle (TT 2022:20).

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa todetaan, että varallaoloaika on ollut virka-ajan ulkopuolella arkipäivisin ja viikonloppuisin. Yksikönjohtajana palomestarin on tullut olla lähtövalmiudessa viiden minuutin kuluessa hälytyksen saatuaan. Valmiusaika on ollut niin lyhyt, että varallaoloaikaa on lähtökohtaisesti pidettävä kokonaisuudessaan työaikana. Vaikka palomestarilla ei ole ollut velvollisuutta pysyä työpaikalla, valmiusaika ja tehtävän luonne eivät ole tosiasiallisesti mahdollistaneet oleskelua muualla kuin työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Päätöksessä on otettu huomioon se, että palomestari on yksikönjohtaja, jolloin tehtävän kiireellinen luonne korostuu. Velvoitteiden sitovuuden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että velvoitteen noudattamatta jättämistä ei ole virkamiesoikeudellisesti sanktioitu. Asiassa ei myöskään ole merkitystä sillä, että palomestari olisi halutessaan voinut luopua varallaolosta eikä myöskään sillä, mitkä ovat olleet hänen motiivinsa olla mukana varallaolossa.

Tarkemmat perustelut löytyvät korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä.

Olemme Etelä-Savon pelastuslaitoksella muokanneet varallaolokäytäntöä vuonna 2016 ja valmiusaikaa on pidennetty. Varallaolossa valmiusajan pituus on keskeinen tekijä, kun arvioidaan varallaoloajan ja työajan välistä suhdetta.