Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa paloturvallisuuteen

Tulipalo tuhoaa aina omaisuutta ja pahimmassa tapauksessa myös ihmishenkiä. Aineelliset menetykset ovat usein jotenkin korvattavissa, ihmisten menetykset eivät. Tulipalojen riskiä voidaan kuitenkin merkittävästi pienentää huolehtimalla paloturvallisuudesta.   

Paloturvallisuus rakentuu monista, sekä teknisiin että ihmisten toimintaan, liittyvistä seikoista. Esimerkiksi rakennukset tulee suunnitella ja toteuttaa paloturvallisiksi ja huolehtia pelastusteiden käytettävyydestä. Palovaroittimet on oltava kaikissa tiloissa, joita käytetään vakituiseen tai tilapäiseen majoittumiseen. Tulen käsittelyssä on oltava aina varovainen, niin sisällä kuin ulkona. Ruohikko- ja metsäpalovaaran aikana avotulen teko on kokonaan kielletty.

– Paloturvallisuudessa on paljolti kyse huolellisuudesta. Tulisijaa tai kynttilää ei pidä jättää vartioimatta, eikä ruokaa yksin liedelle kypsymään. Pyykit tulee kuivattaa muualla kuin saunassa, eikä viallisia sähkölaitteita tule käyttää. Tulipalon varalta toimintakunnossa olevia palovaroittimia tulee olla riittävästi ja alkusammutusvälineet käden ulottuvilla, ohjeistaa palotarkastaja Juha Kauppinen.

Palovaroitin on halpa henkivakuutus

On hyvä muistaa, että savu on tultakin vaarallisempaa. 2/3 palokuolemista on savukaasujen aiheuttamia. Palovaroitin havaitsee savun ja hälyttää, ennen kuin huomaamme mitään. Pienikin palonalku täyttää asunnon savulla todella nopeasti. Toimiva ja oikein sijoitettu palovaroitin varoittaa ja myös herättää. Kun varoitin hälyttää, on toimittava heti. Hälytyksen jälkeen on vain 2–3 minuuttia aikaa pelastautua, kutsua apua numerosta 112 ja yrittää tehdä alkusammutusta.

Palovaroitin on pakollinen kaikissa vakituisissa ja vapaa-ajan asunnoissa. Varoittimet on hyvä olla myös hytillisissä veneissä, matkailuvaunuissa ja -autoissa. Häkä- tai kaasuvaroitin kannattaa asentaa, jos rakennuksessa on tulisija tai kaasulaitteita.

Palovaroittimien toiminta tulee tarkastaa kerran kuukaudessa ja vaihtaa paristot vähintään kerran vuodessa. Jos palovaroitin antaa toistuvia pieniä piippauksia, paristo on vaihdettava heti. Palovaroittimet tulisi uusia 5–10 vuoden välein.

Palovaroittimia kannattaa sijoittaa

  • poistumisreiteille, kuten eteiseen
  • kaikkiin makuuhuoneisiin sekä muihinkin tiloihin, joissa yövytään
  • portaikkoihin ja muihin korkeisiin tiloihin
  • syttymisvaaran kannalta riskialttiita laitteita sisältäviin paikkoihin, esimerkiksi medialaitteiden, pesukoneiden, tietoteknisten laitteiden ja muiden sähkölaitteiden sekä kylmälaitteiden ja pakastimien lähelle.

Palovaroittimia tarvitaan lakisääteisesti vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti per asuinkerros. Lisäksi asunnon jokaisessa kerroksessa ja myös sellaisissa kellarikerrosten ja ullakoiden käyttötiloissa, joihin on asuintiloista yhteys, on oltava vähintään yksi toimiva palovaroitin. Oman turvallisuuden varmistamiseksi varoittimia on kuitenkin hyvä olla enemmänkin edellä olevien ohjeiden mukaisesti.

Nuohous on tehtävä asuinrakennuksissa vuosittain

Kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan tulisijojen ja savuhormien säännöllisestä nuohouksesta sekä tikkaiden ja katon turvavarusteiden kunnosta.

Vakituiseen asumiseen käytetyissä asuinrakennuksissa nuohous on tehtävä vuosittain ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Muissa rakennuksissa nuohouksen tarve riippuu siitä, mikä on tulisijan rakenne, polttoaine ja käyttöaste.

Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.

Nuohous tulee teettää alan ammattilaisella. Nuohoojien yhteystietoja löytyy esimerkiksi osoitteesta nuohoojat.fi.

Tavoitteena onnettomuuksien vähentäminen

Etelä-Savon pelastuslaitoksella tavoitteenamme on turvallisuusviestintä- ja valvontatoiminnallamme parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tehtävänämme on ohjata ja neuvoa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä, tehdä yhteistyötä heidän kanssaan sekä valvoa rakennusten käyttöä turvallisuuden parantamiseksi.

Palotarkastuksissa kiinnitämme huomiota moniin asioihin. Valvomme muun muassa omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista, rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta, laitteiden ja palovaroittimien kunnossapitoa, nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista ja pelastussuunnitelman laatimista.

Kohdennamme valvontaa riskiperusteisesti esimerkiksi sinne, missä onnettomuuksia on eniten tapahtunut tai missä tapahtuessaan onnettomuus aiheuttaisi merkittäviä henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvaikutuksia.

Asukkaille lähetämme ennalta määritetyille alueille 10 vuoden välein ohjeita oman kodin turvallisuuden arviointiin. Teemme valvontakäyntejä asuinrakennuksiin alueittain riskienarvioinnin perusteella tai erityisestä syystä pyydettäessä.

Toteutamme vuosittain myös ylimääräisiä ja erityisiä palotarkastuksia. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi yleisötilaisuuksiin, asiakkaan pyynnöstä tai muiden viranomaisten ilmoitusten perusteella. Erityinen palotarkastus tehdään uudisrakennus- tai saneerauskohteissa, mikäli kunnan rakennusvalvontaviranomainen on pyytänyt sitä.

Osallistumme turvallisuuden näkökulmasta myös rakentamisen ohjaukseen kuntien rakennusvalvontojen tukena. Turvallisuusviestinnän lisäksi annamme varautumisneuvontaa ja turvallisuuskoulutuksia erilaisille kohderyhmille.