Etelä-Savon sopimuspalokuntien elinvoimaisuutta halutaan lisätä Sopimuspalokuntaviikolla

Sopimuspalokuntaviikkoa vietetään 22.–28. elokuuta. Viikon aikana Etelä-Savon pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat järjestävät yhteistyössä tapahtumia, joissa niiden toimintaan pääsee tutustumaan. Tempauksella halutaan lisätä sopimuspalokuntien näkyvyyttä ja houkutella uusia sopimuspalokuntalaisia palokuntien toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Sopimuspalokunnilla on hyvin merkittävä rooli pelastustoiminnassa. Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimialue on jaettu kolmeen osaan, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen paloasemaryhmään, joiden pääpaloasemilla on hälytysvalmius ympäri vuorokauden. Alueella on yhteensä 30 paloasemaa, joista osalla on päätoimista henkilöstöä myös ympäri vuorokauden, osalla virka-aikana ja osa toimii sopimushenkilöstön ja sopimuspalokuntien voimin.

Isoimmilla paikkakunnilla palokuntiin on toistaiseksi saatu uusia jäseniä, mutta syrjäseuduilla sopimuspalokuntalaisten ikääntyminen on iso ongelma.

  • Etelä-Savon pelastuslaitos hoitaa vuosittain lähes 3 500 tehtävää, joista suurelle osalle hälytetään vakinaisen henkilöstön avuksi myös sopimuspalokuntia. Kaupunkien ulkopuolella ensimmäisenä hälytettävä on yleensä sopimuspalokunnan pelastusyksikkö. Syrjäseudulla pienet tehtävät hoidetaan usein pelkästään sopimuspalokuntien voimin, kertoo riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä, joka toimii tällä hetkellä myös vs. pelastusjohtajan ja pelastuspäällikön sijaisena Etelä-Savon pelastuslaitoksella.

Sopimuspalokunnilla on pitkät perinteet Etelä-Savossa. Maakunnan vanhimmat palokunnat ovat Mikkelin VPK ja Savonlinnan VPK, jotka on kumpikin perustettu vuonna 1879. Oravin VPK:n toiminta on käynnistetty vuonna 1890 ja Sulkavan VPK vuonna 1895. Muut palokunnat on perustettu 1900-luvun puolella.

  • Harvaan asutuilla alueilla sopimuspalokuntatoiminta on suorastaan elintärkeä lähipalvelu, joka tulee säilyttää myös tulevalla hyvinvointialueella, sanoo Jämsä.

Sopimuspalokuntalaisuus on merkityksellinen harrastus, josta saa korvausta

Palokuntatoiminta on yhteisöllistä toimintaa, jolla on merkittävä rooli oman paikkakunnan turvallisuudelle. Sopimuspalokuntalaiset toimivat monenlaisissa pelastustehtävissä Etelä-Savon päätoimisten pelastajien tukena. Palokuntalaiset tekevät myös ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä tapahtumissa, neuvomalla ja kouluttamalla.

Sopimuspalokunnan jäseneksi voi liittyä ilman koulutusta tai aiempaa kokemusta. Palokunta tarjoaa tarvittavan koulutuksen ja varusteet. Lisäksi palokunnassa on aktiivista palokunnan toimintaa tukevaa harrastustoimintaa, joka ei vaadi koulutusta. Jokaiselle löytyy ikään, kokoon ja kuntoon sopivaa tekemistä.

Sopimuspalokunnalla tai sopimushenkilöllä itsellään on sopimus hälytystehtävien hoidosta Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa joko varallaoloon tai vapaaehtoiseen päivystykseen perustuen. Useimmiten sopimuspalokunnan yksikkö lähtee liikkeelle 5–15 minuutin kuluessa hälytyksestä. Sopimuspalokunta voi suorittaa tehtävän yksin tai yhdessä useamman muun paloaseman kanssa.

Etelä-Savon pelastuslaitos maksaa korvausta sopimuspalokuntatoiminnasta, kuten harjoituksiin ja hälytystehtäville osallistumisesta. Enimmäkseen korvaus maksetaan sopimuspalokuntalaiselle itselleen pelastuslaitoksen kanssa tehdyn henkilökohtaisen työsopimuksen pohjalta. Korvaus voidaan maksaa myös palokuntayhdistykselle, jos palokunta on niin päättänyt ja siitä on tehty sopimus palokuntayhdistyksen kanssa.

Hälytystoiminta vaatii sitoutumista, kouluttautumista ja säännöllistä harjoittelua

Sopimuspalokuntien toiminta perustuu peruskoulutukseen, taitoja ylläpitäviin viikkoharjoituksiin ja hälytystoimintaan, joita toteutetaan oman siviilityön ohella. Palokunnilla on myös vuorolistan mukaista varallaoloa, jolla varmistetaan palokunnan hälytystoiminta.

Päästäkseen hälytystehtäville on oltava täysi-ikäinen ja suoritettava tietyt koulutusohjelman mukaiset kurssit sekä terveydentilan tarkastus ja fyysisen kunnon testaus. Palokunta tarjoaa tarvittavat työvälineet ja asianmukaisen varustuksen. Useimpiin tehtäviin riittää hyvä terveydentila ja hyvä peruskunto.

Koulutus perustuu Pelastusopiston kurssimuotoiseen koulutusjärjestelmään. Vähimmäisvaatimuksena tulee suorittaa pelastustoiminnan peruskurssi. Lisäksi koulutustarjontaan sisältyy esimerkiksi savusukellusta, ensiapua, korkean paikan pelastusta, öljyntorjuntaa, vaarallisten aineiden käsittelyä ja kansainvälisen toiminnan erikoistietoutta. Kursseja voi suorittaa oman kiinnostuksensa mukaan.

Nuoriso-osastolla opitaan hyödyllisiä kansalais- ja ryhmätyötaitoja

Sopimuspalokunnat pitävät toimintansa jatkuvuuden varmistamiseksi yllä nuorisotoimintaa. Nuoriso-osastoon otetaan jäseneksi yleensä 10–16-vuotiaita tyttöjä ja poikia. Toiminta perustuu yleisesti viikkoharjoituksiin, joissa opetellaan erilaisia turvallisuuteen liittyviä kansalaistaitoja. Samalla perehdytään palokunnan toimintaan ja pelastustaitoihin. Myös liikunta liittyy läheisesti toimintaan. Palokuntanuorten leirit ovat usein kesän kohokohta.

Joissakin palokunnissa on myös varhaisnuorten toimintaa, jossa ryhmän jäseneksi pääsevät yleensä 7 vuotta täyttäneet tytöt ja pojat.

Nuoriso-osaston toiminnasta kannattaa kysyä lisää oman kotipaikkakunnan sopimuspalokunnasta.

Palokuntanaiset huolehtivat tärkeistä tukitoiminnoista

Palokuntien hälytys- ja ensivastetoiminnassa on mukana myös naisia. Palokuntanaisten toiminta kuitenkin käynnistettiin aikoinaan sopimuspalokuntien toiminnan rahoittamiseksi: naiset järjestivät juhlia ja muita tapahtumia, joiden tuotoilla tuettiin palokunnan toimintaa ja rahoitettiin kalustohankintoja. Myöhemmin palokuntanaiset alkoivat järjestää onnettomuuksien hoitoon liittyviä hälytysmuonituksia, evakuointeja ja tukea onnettomuuden uhreille. Palokuntanaiset myös edistävät kotien turvallisuuskulttuuria esimerkiksi koulutuksella ja neuvonnalla erilaisissa tapahtumissa.

Palokuntanaisten toiminnasta voi tiedustella oman kotipaikkakunnan sopimuspalokunnasta.

***

Lue lisää sopimuspalokuntien toiminnasta: Tule mukaan toimintaan! – Palokuntatoiminta (palokuntaan.fi)

Katso täältä Etelä-Savon pelastuslaitoksen paloasemien yhteystiedot.

Tiedotamme myöhemmin lisää sopimuspalokuntaviikon ohjelmasta Etelä-Savossa.

***

Sopimuspalokuntaviikko on osa Sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden kehittäminen harva-alueella -hanketta. Palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Etelä-Savon pelastuslaitoksen lisäksi Jokilaaksojen, Kainuun, Keski-Suomen, Lapin, Oulu-Koillismaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitokset sekä Kuntaliitto, Sisäministeriö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Suomen Palopäällystöliitto SPPL ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL.

Kuvassa Hiirolan sopimuspalokunnan nuoriso-osastolaisia harjoittelemasssa, kuva Hiirolan VPK.